”Pitääkö laittaa she vai he?” TAP-tutkimus persoonapronominien kääntämisestä feministisen teorian valossa

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten suomen kielen sukupuolineutraali hän-pronomini kääntyy englantiin päin silloin, kun suomenkielisestä tekstistä ei käy ilmi kumman sukupuolen edustajaan tekstissä viitataan. Samalla käsitellään seksististä kieltä sekä ammattinimikkeiden sukupuolisidonnaisia stereotyyppejä. Tutkimuksen näkökulma on kauttaaltaan feministinen. Aineisto koostuu kuuden käännöstieteen opiskelijan käännöksestä sekä think aloud -menetelmän (TAP) avulla saaduista opiskelijoiden verbalisoinneista tehtävän aikana. TAP-menetelmään turvauduttiin, koska tavoitteena oli saada ensikäden tietoa siitä, mitä koehenkilöt pitivät ongelmakohtina ja millä perusteilla he ratkaisunsa tekivät. Retrospektio-osuudessa koehenkilöitä pyydettiin vielä selventämään ratkaisujaan ja samalla kartoitettiin heidän suhtautumistaan seksistiseen kieleen ja feministiseen kääntämiseen strategiana. Koehenkilöitä pyydettiin myös muistelemaan, minkälaisia ohjeita he olivat saaneet kieli- ja käännöstieteiden laitokselta pronominien käyttöön ja seksistiseen kieleen liittyen. Opiskelijoiden vastausten rinnalle tuodaan myös joitakin englannin kielen oppi- ja kielioppikirjoista löytyviä ohjeita pronominien käytöstä. Teoriaosuudessa esittelen feministisen tutkimuksen näkökulmia kieleen ja tarkastelen niiden valossa käännöstutkimuksen näkemyksiä normeista, ideologiasta sekä kääntäjän näkyvyydestä. Tutkimuksessa selvisi, että naispuoliset henkilöt pyrkivät välttämään sukupuolispesifejä termejä sekä geneerisiä maskuliinimuotoja miespuolisia enemmän. Kävi myös ilmi, että opintonsa myöhemmin aloittaneilla oli paremmat valmiudet seksistisen kielen välttämiseen. Syyt tähän eivät kuitenkaan olleet yksiselitteisiä. Vaikka kaikki olivat hyvin tietoisia ammattinimikkeisiin liittyvistä sukupuolistereotypioista, osa koehenkilöistä ei kokenut yhtä suurta tarvetta välttää stereotyyppisiä yleistyksiä kuin toiset. TAP-menetelmä osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi metodiksi myös tämäntyyppiseen tutkimukseen. Asiasanat: persoonapronominit, think aloud protocol (TAP), feministinen kääntäminen, seksistinen kieli, ideologia, kääntäjän näkyvyy